Jotain vanhaa, jotain uutta

Minulla on kauhea vimma kirjoittaa-en oikein tiedä mistä, mutta jotain on selvästi tulossa ulos.

Monet tekstit ovat muodostuneet itselläni niin, että on tarve vain kertoa jotain ja sitten valitsen aiheen mistä kirjoittaa. Monet minulle sanovat, että sinun kirjoitukset on niin osuvia ja antavia, että kannattaa tätä jatkaa ja kiitos siitä, se helpottaa itseäänkin purkamaan asioita. Joskus kirjoitin blogia, aiheena mm. koulukiusaus ja niitä asioita silloin selvästi käsitteli ja tajusi silloin päästää irti siitä häpeän ja syyllisyyden tunteesta, että ”hei haloo, se ei olekaan minun vika!”

Yksi iso aihe, mistä on pitänyt kirjoittaa on raha. Nykyään suhteeni rahaan on muuttunut, mutta voi kuinka siihen on käyttänytkään energiaa, ettei sitä ole ja se ahdistuksen tunne ja huono stressi, mutta sitten ei ole kuitenkaan tehnyt asialle mitään muuttaakseen sitä. Uskon siihen, että kun asioita muuttaa tai muuttaa itseään ja käyttäytymistään ja etenkin ajattelemista, niin selviää jo sillä todella pitkälle.

Tähän on siis auttanut erilaiset valmennukset esim. Ilkka Koppelomäen-Saa mitä haluat ja Mikko Sjögrenin -taitavaksi rahan kanssa.

Minun tavoitteena oli vuosi sitten löytää sisäinen rauha. Se kulki hyvin pitkälti rahan kanssa käsikädessä. Tiedän, että raha on ollut pitkään tabu. Sanonnat ”raha ei kasva puussa” tai ”velka on veli ottaessa,mutta veljenpoika maksaessa” ovat varmasti monelle tuttuja.

Käytännössä suomennettuna. Minulla oli vakituinen työpaikka. Omakotitalo yms, okeij, se vei paljon, mutta aina on menty kädestä suuhun. Aina. Sainpa mummolta ja ukilta rahaa ja äiti sano ”pistä säästöön”, niin ei niistä jäänyt. Halusin muuttaa Kuopioon, viettää railakasta nuoruusaikaa, matkustella, hankkia koiran, omakotitalon, silmäleikkaus, Volvo, monet pt:n opukset ruokavaliosta… Mutta arvatkaa kadunko? No en! Jokainen on opettanut minulle jotain ja tehnyt minusta juuri sen mikä olen. Ja nyt en todellakaan tarkoita, että pelkästään rahalla saisi sellaisia asioita.

Taas ollaan samassa lähtötilanteessa. Mutta Suhde rahaan on erilainen. Pintaan on noussut Kiitollisuus. Ehkä myös olen kiinnittänyt huomiota siihen, että mistä Saan rahaa kuin ettei sitä ole. Huomaatko eron?

Nyt taas poikkean aiheesta, mutta katsoin eilen the Secret-elokuvan. Siinä puhuttiin jo niin rakkaasta minulle jo tutusta aiheesta Vetovoiman laki. Vetovoiman laki ei tunne käsitettä ei. Tässä elokuvassa hyvin sanottiin, että ajatuksella on taajuus ja kun ajattelet ”olen köyhä” tai ”minulla ei ole varaa” niin vedät sitä puoleen ajatuksen voimalla. Kun kokeilet ajatella ”olen varakas ja menestyjä”, niin sinun ajatus alkaa muuttamaan tätä taajuutta ja vedät tätä puoleensa.

Olen siiis niiiiin monta kertaa itkenyt ja ahdistellut, kun ei ollut rahaa. Muistan kun joku auton verolappu tuli ja se piti maksaa, pimeänä syksyisenä iltana, kun ei jaksanut vaan ajatella kirkkaasti. Tiedätkö tunteen? Alkaa mylläämään päässä, ”mitä muut ajattelee?” ”millä pääsen töihin, kun ei oo varaa edes bensaan?”

Nykyään. Tilanne. On. Erilainen.

Nykyään tiedän, että jos tarvitsen apua niin pyydän ja pyrin toki ennakoimaan.

Säästäminen siis ei ole edelleenkään minun juttu, ennemmin kasvatan tuloja kuin säästän. Tietty sellaiset mitä en käytä kauheesti kuten joku elokuva-palvelu(miehellä on se) niin sen lopetin just ja opettelen koko ajan käsittelemään omia menoja.

Ennen ostaminen oli minulle kaikki kaikessa. Kun olin vihainen ostin. Kun olin surullinen ostin. Kun olin iloinen niin ostin. Kunhan sain ostettua. Siis haloo? Mitä järkeä?? Se ostos siis pystyi olemaan netistä tai kaupasta, sillä ei ollut väliä, kun sai ostaa ja tukahduttaa siihen tunnetta.

Nyt kun tämänkin asian tiedostaa. Lue uudestaan: TIE_DOS_TAA, niin se on helpompaa käsitellä. Eli siis. Tiedosta tämä ongelma. Tee tietoisia valintoja. Sama koskee siis esimerkiksi sokerin syöntiä. Minulle Lauri Mäkinen opetti, kun valitin sitä jäätävää suklaanhimoa, että tiedosta se mihin se suklaa menee ja mitä se tekee sinun kehossa. Jotenkin suklaa maistuu nykyisin vähemmän. 😀

Nykyään, jos ei ole rahaa, niin keksin, että miten saan sitä. Nyt teen kotihoidossa 3 päivää viikossa, ainoastaan sieltä tulee vakituisesti tuloa, sitten on kaikki asiakkaiden varassa. Mutta elämä on.

Joka päivä olen kiitollinen valinnoistani, opettelen tekemään erilaisia päätöksiä, oppimaan asioita valinnoistani, jotka eivät tue minua eteenpäin mentäessä. Minulla on yksi elämä, niinkuin sinulla. Me tehdään päätökset oman elämän kohdalla. Elä tee sitä muiden hyväksi, pyydän. Tee se Sinun hyväksi. Mikä tuntuu hyvältä ja mitä itse haluat.

Kuullaan jälleen. Laita kommenttia ja jos tykkäsit, niin olen kiitollinen, jos jaat tätä eteenpäin, niin ehkä muutkin oppivat tästä ja menevät pikkuhiljaa omien valintojensa mukaan.